Opettajamme ohjeisti meitä, ettei lähdemerkinnässä tarvitse ilmoittaa kirjaston nettiosoitetta ja Nelliä. Pelkkä tietokannan nimi riittää.  Onko näin?

Vastaus:

Kirjoitukseni Nettilähteet: suora osoite vai polku? liippaa läheltä tätä Nelli-portaali lähdemerkinnässä -aihetta.

Raportointiohjeessa neuvotaan, että lähdemerkinnässä ilmoitetaan myös kirjaston nettiosoite, Nelli-portaali ja tietokannan nimi. Tämä siis silloin, kun opiskelija löytää lähteen kirjaston Nelli-portaalin tietokannoista. Esimerkiksi näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Ei näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Ebrary.

Eikä näin:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.ebrary.com.

Miksi nettiosoite ja Nelli ilmoitetaan? Ne ilmoitetaan, koska ajatellaan opparin lukijaa.

Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen. Kyseessä on maksullinen palvelu, josta kirjasto maksaa lisenssin jamkilaisten puolesta. Jamkilainen pääsee palveluun kirjautumalla Nelliin tai JAMKin etäkäyttöpalvelimelle omilla henkilökohtaisilla JAMKin tunnuksillaan. Lukijaa ajatellen on kohteliasta ja välttämätöntä kertoa polku, jota etenemällä hänkin löytää lähteen luokse.

Jos et ole jamkilainen, Nelli-portaali kertoo lukonkuvalla, että tietokanta ei ole vapaasti käytettävissä. Tällöin voit tulla kirjastoon paikan päälle.

Jos asut etäällä JAMKista, ota selvää, onko asuinpaikan lähettyvillä kirjastoa, jossa kyseinen tietokanta on asiakkaiden käytettävissä. Silloin lähdemerkinnässä ilmoitetaan se polku, jota pitkin olet päässyt tietokantaan.

JAMKissakin polkuja on toki muitakin kuin kirjaston etusivulta lähtevä, esimerkiksi suoraan JAMKin Nelli-portaalista (jos on vaikkapa tehnyt kirjanmerkin suoraan JAMKin Nelliin) lähtevä on mielestäni kelvollinen:

Schildt, H. 2005. Java: a beginner’s guide. 3. ed. Blacklick, OH: McGraw-Hill. Viitattu
9.5.2009. Http://www.nelliportaali.fi/V?RN=197612051, Ebrary.

Sitten tässä on sekin pointti, että JAMKin opparit näkyvät koko maailmalle. Voisin kuvitella, että esimerkiksi Theseus-verkkokirjastoa seuraavat myös tietokantojen myyjäorganisaatiot. Kun ilmoittaa lähdemerkinnässään, että on käyttänyt tietokantaa kirjaston portaalissa, ilmoittaa samalla, että on käyttänyt sitä kirjaston maksaman laillisen lisenssin perusteella.

Heti kun olin julkaissut edellisen kirjoitukseni, huomasin siinä yhden epätäsmällisyyden:

Sanoin “Jos joku toinen jamkilainen haluaa päästä käsiksi tuohon lähteeseen, hän ei pääse siihen menemällä suoraan www.ebrary.com-osoitteeseen”. Perustelin tätä sillä, että kirjasto on maksanut lisenssit jamkilaisten puolesta ja että sen vuoksi on lukijaystävällistä ilmoittaa osoitteeksi tämä: www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ebrary.

Asiahan ei ole näin yksinkertainen. Kuvitellaanpa tilanne, jossa opiskelija tekee tavallisen Google-haun koulun koneilla tai ollessaan etäkäyttöyhteydessä kämpiltään JAMKin verkkoon. Hakulauseena voisi olla vaikkapa fraasi “customer satisfaction”. Hän saa tuloslistaan paljon viitteitä, esimerkiksi yhden tällaisen vuodelta 2000:

Assessing the effects of quality, value, and customer satisfaction on consumer behavioral intentions in service environments JJ Cronin, MK Brady …-Journal of retailing, 2000 – Elsevier
The following study both synthesizes and builds on the efforts to conceptualize the effects of
quality, satisfaction, and value on consumers’ behavioral intentions. Specifically, it reports an
empirical assessment of a model of service encounters that simultaneously considers the …
Viittausten määrä 1205 – Aiheeseen liittyviä artikkeleita – Kaikki 9 versiota

Kun opiskelija klikkaa tähän artikkeliin, hän onkin Science Directin Elsevier-tietokannassa. Eli siinä, josta kirjasto on maksanut opiskelijan puolesta lisenssimaksut. Hän pääsee tähän maksulliseen tietokantaan, koska

1) suuri osa lisenssiä vaativista palveluista toimii ip-osoitteilla = kirjaston lisenssillä kaikilta koulun koneilta pääsee tietokantaan myös suoraan JA

2) hän ON koulun koneilla JA

3) artikkelit tietyissä tietokannoissa, kuten tässä Elsevierin artikkelit, tulevat näkyviin Google-haussa.

Opiskelija ajattelee luonnollisestikin, että googlettamalla löytää hirmu hyvin näitä tieteellisiäkin artikkeleita. Tosi asia kuitenkin on, että jos hän tekisi haun jossain muualla kuin koulun verkossa, tämäkin artikkeli jäisi saamatta.

Mistä sitten tietää, onko tämä artikkeli maksullisesta tietokannasta, josta kirjasto on maksanut lisenssin? No, kun klikkaa kyseiseen artikkeliin, oikeassa yläreunassa on aika selvästi präntättynä lause: Brought to you by JAMK University of Applied Scieces Library.

Tuo teksti voi olla muissa tietokannoissa jossain muualla tai vähän eri tavalla sanottuna. Esimerkiksi tyyliin “Welcome: JAMK University of Applied Sciences”. Mutta kyllä se yleensä sieltä löytyy!

Tuloslistalla viitteen yhteydessä saattaa olla myös linkki nimeltä “Links – JAMK”. Näin erityisesti Google Scholarissa.

Google-haussa näytti “customer satisfaction” -haulla tulevan tulokseksi melko vanhoja julkaisuja sekä julkaisuja, joista en voi olla varma, onko tämä lopullinen artikkelin versio. Kun menen tietokantaan Nelli-portaalin kautta ja teen haut siellä, löydän aidon julkaistun artikkelin. (Toisaalta tietokantoihin liittyvä ongelma on  se, että artikkelit tulevat niihin hieman viiveellä, mutta ei pohdita sitä nyt tässä kirjoituksessa.)

Vielä yksi asia tuli mieleeni: Jos opiskelija asuu KOASin tai JYY:n asunnossa, siellä toimii Jyväskylän yliopiston verkko. Opiskelija pääsee silloin suoraan Jyväskylän yliopiston kirjaston maksamiin tietokantoihin. (Silloin tietokannan käyttö tilastoituu yliopiston kirjaston tilastoihin, ei JAMKin kirjaston, vaikka opiskelija tekisi JAMKin oppimistehtäviään. Tiedoksi OKM:llekin: tilastot voivat valehdella.)

Onko näihin artikkelitietokantoihin viittaamiseen olemassa tarkempaa ohjetta kuin opinnäytetyön raportointiohje tai pikaohje opinnäytetyön lähdeviittausten tekoon?

Tässä esimerkki yhdestä lähdeviitteestä, jota olen miettinyt: Artikkeli kirjaston ABI Inform tietokannassa; artikkeli on julkaistu lehden numerossa (ei sanottu lehden numeroa, vain Feb 2006), sivuilla 43: (ei sanottu artikkelin tekijöitä) SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. 2006. Employee benefits magazine, 43. Viitattu 16.1.2012. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform.

Tänne pitäisi viitata: http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/224692510/1344C0EF419697B6763/1?accountid=11773

Vastaus:
Raportointiohjeen ja pikaohjeen lisäksi tarkempia ohjeita ei JAMKissa ole, paitsi tästä Oppariblogista saattaa jotain täsmennyksiä löytää. Erittäin yksityiskohtaisia ohjeita on standardeissa.

Kun teen Abi Informissa tarkennetun haun (advanced search) hakulauseella “employee benefits” AND “think inside the box” ja rastitan full-text-vaihtoehdon, pääsen artikkelin tiivistelmään, tekstiin ja indeksitietoihin.

Artikkelin alussa on tietoja:
SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box
Employee Benefits (Feb 2006): 43.

Näiden perusteella lähdeviite on helppo tehdä. Henkilötekijää ei ole, joten aloita artikkelin nimellä. Suosittelen artikkelin indeksitiedoissa ilmoitetun nettiosoitteen sijasta käyttämään Nelli-portaalin kautta kulkevaa polkua – kuten olet tehnytkin. Lukija näkee siitä, että artikkeliin ei pääse googlettamalla (paitsi jos olet JAMKin tai muun sellaisen korkeakoulun verkossa, joka on maksanut Abi Informin lisenssin). Copy-pastella tiedot siirtyvät näppärästi lähdemerkinnäksi:

SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. 2006. Employee Benefits, Feb 2006, 43. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Abi Inform.

Annoin lähdemerkinnässä olla tietokannassa ilmoitetun tiedon “Feb 2006″. En muuntanut sitä numeroksi. Lehti voi ilmestyä viikoittain, kerran kuukaudessa tai vaikka neljännesvuosittain. Opparintekijän ei tarvitse kaivaa esiin sitä tietoa. Tietokannassa lehden erottaa muista vuonna 2006 ilmestyneistä Employee Benefits -lehdistä nimenomaan tiedolla Feb 2006 (vuosikertoihin pääsee klikkaamalla linkkiä Employee Benefits). Hyväksyisin myös pelkän Feb tyyliin “Empoyee Benefits, Feb, 43.”

Lehti näyttää koostuvan erilaisista pikkuartikkeleista. Kyseisessä Feb 2006 -numerossa on sivulla 43 ainakin kolme eri juttua.

Tietokannan cite-toiminto

Joskus tietokannan cite-toiminnolla saa hyvän pohjan lähdemerkinnän tekoon. Koska ABIssa cite-toiminto sattui olemaan poissa päältä, kokeilin lähettää artikkelin sähköpostiini. Samalla näin, miten tietokanta itse muodostaa lähdemerkinnän kyseisestä artikkelista. Eka merkintä on APAn 6th edition -viitesysteemin mukaan ja toka MLA 7th editionin mukainen:

SUGGESTION SCHEMES: Think inside the box. (2006). Employee Benefits, (13668722), 43-43. Retrieved from http://search.proquest.com/docview/224692510?accountid=11773

“SUGGESTION SCHEMES: Think Inside the Box.” Employee Benefits.13668722 (2006): 43-. ABI/INFORM Complete. Web. 23 Jan. 2012.

Nämä eivät siis ole JAMKin raportointiohjeen mukaisia merkintöjä, mutta paljon samankaltaisuutta on. Kummassakaan ei tosin ole tietoa lehden numerosta (Feb 2006).  Mikä on kummallista, koska se kuitenkin ilmoitetaan varsinaisen artikkelin yhteydessä!

Kirjataanko lähdemerkintä näin:

1) Lowe, D.E.,Steen,R.W., Beattie,V.E. & Moss,B.W. 2001. The effects of floor type sys-tems on the performance, cleanliness, carcass composition and meat quality of housed finishing beef cattle. Livestock Production Sience 69, 33 – 42.

vai

2) Lowe, D.E.,Steen,R.W., Beattie,V.E. & Moss,B.W. 2001. The effects of floor type sys-tems on the performance, cleanliness, carcass composition and meat quality of housed finishing beef cattle. Livestock Production Sience 69, 33 – 42. Viitattu 15.8.2011. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Elsevier.

Vastaus:
Oikea vastaus on 2).

Avoimessa netissä on artikkelista vain tiivistelmä nähtävillä. Koko artikkeli on vain Elsevier-tietokannassa. (Johon toki pääsee googlettamalla, jos on jo valmiiksi JAMKin tai JY:n verkossa.)

Lisäksi noiden etunimien kirjainten väliin tulee mielestäni tyhjä väli: Lowe, D. E. Artikkeleissa näyttää olevan etunimien alkukirjaimet miten milloinkin.

Löysin Helecon Mix -tietokannasta artikkelin:
Reku, J.  2002. Eettinen kuluttaminen muotioikkuko? Kuluttaja 2002/1, 40-41. Viitattu 12.2.2012.

Artikkeli olisi varmasti mielenkiintoinen, mutta en saanut sitä näkyviin.

Vastaus:
Aineiston saatavuus -boxissa oikeassa laidassa ei tosiaan ole linkkiä suoraan artikkeliin. Helecon Mixissä onkin monista artikkeleista vain perustiedot (viitetiedot).

Joten on tarkistettava, tuleeko lehti johonkin lähikirjastoon. Tässä tapauksessa Kuluttaja-lehti, vuodelta 2002.

Voit tsekata Janet-tietokannasta, onko JAMKissa jemmassa 10 vuoden vanhoja Kuluttaja-lehtiä. Hakutyyppinä on tällöin lehden nimi.

Crieg-Grann, M. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Rewiew 15, 75-78. Mar/Apr 2006. Viitattu 12.2.2012. http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/219222101/134D7F61BE577BC282D/7?accountid=11773. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Artikkelin päiväys jäi epäselväksi. Hain lehteä Jamkin kirjaston lehtiportaalin kautta consumer –haulla. Miten lehtiportaalista haettu artikkeli pitäisi merkitä?

Vastaus:
Lehtiportaali on väline etsiä varsinaisia elektronisia lehtiä (e-lehtiä). Sitä ei tarvitse ilmoittaa mitenkään. Lehtiportaali poistuu käytöstä lähiaikoina, sillä kirjasto ei ole ostanut sitä palvelua enää täksi vuodeksi.

Mutta jos olet löytänyt artikkelin Lehtiportaalin kautta, voit sen kyllä ilmoittaa polkuna lähdeviitteessä:

Crieg-Grann, M. 2006. Consumers making a difference: the case of coffee. Consumer Policy Review Mar/Apr 2006, 15, 75-78. Viitattu 12.2.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Lehtiportaali, Consumer Policy Review.

Kun itse kuljin tuota polkua, huomasin, että siinä vaiheessa kun olen pääsemässä artikkeliin, tietokantakin kerrotaan: Found in ABI/INFORM Complete. Artikkelin voi löytää siis myös tekemällä haun ABI Inform -tietokannassa.

Kysymys liittyen kirjallisuuskatsaukseen valittuihin tutkimuksiin. Muutama tutkimus ei aukea PDF-muodossa, jolloin niissä ei ole sivunumeroita. Laitetaanko tekstin “sisään” viitteiksi artikkelin koko sivumäärä (esim. 251 – 260.), kuten lähdetietoihin tulee, vai jätetäänkö tällöin sivunumero(t) tekstin sisältä kokonaan pois (esim. Hill 2005.).

Vastaus:

Tekstiviitteestä jätetään sivunumerot pois, jollei niitä tiedetä tai niitä ei kyseisessä lähteessä ole: (Hill 2005). Näin esimerkiksi tapauksessanne, jolloin artikkeli aukeaa vain yhtenä tekstipötkönä. PDF-muodossahan sivunumerot näkyisivät.

Osaisitko neuvoa, miten selvitän kyseisen sivun päivitystiedot tai miten merkitsen sivun lähdeluettelooni. Tarvitsen sivun tietoja opinnäytetyöhöni liittyen. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=3365.

Vastaus:

Täytyihän systeemiä kokeilla itsekin. Kirjoitin hakuehdoksi B-Hb ja sain listan erilaisista hemoglobiiniin liittyvistä labrakokeista. Valitsin huvikseni hiilimonoksidi-testin. Se näyttää olevan myrkytystutkimus, jonka tulos on valmiina näytteenottopäivänä.

Mielenkiintoinen sivusto. Vai voisiko kokonaisuutta kutsua tietokannaksi? Organisaatio näyttää kutsuvan julkaisua ohjekirjaksi, joten ajatellaan mekin tätä sitten kirjana. Tässä kirjassa ei ole sivunumeroita, vaan ikäänkuin lukujen nimiä. Hypertekstimäinen hakuteos?

Lähdeluetteloon ohjekirja tulisi varmaankin näin, julkaisuvuodesta tai päivitysajankohdasta en saa minäkään selvää:

Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen web-ohjekirja. n.d. Kuopio: islab. Viitattu 29.5.2012. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=3365.

Ongelmaksi voi joskus tulla tekstiviitteen muotoilu. Yritä muotoilla teksti sillä tavalla, että lukijalle selviää, mistä tutkimuksesta on kyse. Ajattele vaikkapa kirjoittavasi kollegallesi, sanot asian silloin luontevasti mutta samalla myös täsmällisesti. Tarkoitan jotain tämänsuuntaista ilmaisua:

- – Tavallisin syy B-Hemoglobiini-hiilimonoksidi-tutkimukseen (B-Hb-CO, 1566) on häkämyrkytys (Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen web-ohjekirja n.d.). – -

Olisin kysynyt hieman lähdemerkintä asiaa liittyen nelli-portaalista otetusta artikkelista. Viimeksi tutkimusmenetelmäkurssilla neuvottiin laittamaan artikkelin tiedot seuraavaan järjestykseen:

Mahal, P. 2009. Organizational culture and organizational climate as a determinant of motivation. IUP Journal of Management Research, 8. 10, 38-51. Viitattu 10.12.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, EBSCO Business Source Elite.

Nyt opinnäytetyön tarkistaja laittoi merkinnän, että kentän  Http://www.jamk.fi/kirjasto koodi on muuttunut. Mikähän on oikeanlainen merkintä?

Vastaus:
Kollega vastasi tähän sähköpostilla ja laittoi vastauksensa meilinä minullekin tiedoksi. Olisin itse vastannut justiinsa näin:

“Kyllä tuo Http://www.jamk.fi/kirjasto pätee, tarkistin sen juuri. Näin se on myös juuri uusitussa ja julkaistussa sähköisessä Raportointiohjeessa Avoimissa oppimateriaaleissa (ohje käyttöön uusille opiskelijoille, vanhat tekevät pdf-ohjeella): http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/4-4-lahteiden-kaytto/4-4-2-lahdeluettelo/.”

JAMKissa on käyty keskustelua siitä, voiko http://-alun jättää pois ja kirjoittaa www.jamk.fi/kirjasto. Mielestäni sen voi jättää pois useimmissa tapauksissa, mutta toisaalta sen kirjoittaminen (tai kopsaaminen netissä osoiteriviltä) on turvallista, sillä osa osoitteista alkaa muunlaisella merkkijonolla, esimerkiksi https:// on aika yleinen. Usein osoite ei ala “www.” vaan ihan jollain muulla sanalla. Toimiiko osoite silloin kunnolla verkossa julkaistavien oppareiden lähdeluetteloissa?

Mulla on aineistona käsikirja, joka on sähköisessä muodossa yrityksen palvelimella. Käsikirjaan ei ulkopuolinen pääse käsiksi. Kyseinen käsikirja on aikanaan, duunikaverin toimesta, ladattu julkaisijan verkkosivuilta. Enää tuota julkaisua ei julkaisijan sivuilta löydy. Meinasin tehdä lähdemerkinnän samaan tapaan, kuin normaalin sähköisen lähteen, mutta nettiosoitteen sijaan merkkaan, että lähde majailee yrityksen tietokannassa. Ok?

Samaisesta lähteestä toinen kysymys koskien sivunumeron merkintää viittaukseen. Kirja on jaettu lukuihin, mutta jokaisen luvun sivunumerointi alkaa 1:stä. Merkitäänkö näin ollen viittaukseen sekä luku että sivunumero?

Liitteenä mainitsemani oppaan “etusivu” jossa kaikki tarpeellinen lähdemerkintään.

Vastaus:
Voin kommentoida lähdemerkintä-asiaa. On ok, jos teet lähdemerkinnän ajattelemallasi tavalla. Tekstiviitteeseen voi laittaa luvun numeron ja ne sivut, joihin siinä tekstikohdassa viittaa.

Käsikirjan nimi on “Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirja”. Sen alussa on selitys: “Teknisiä tietoja ja taulukoita -käsikirjamme 9. painos julkaistiin vuonna 2000 paperipainoksena. Tähän verkkoversioon on korjattu paperiversiosta havaitut painovirheet.” Käsikirjaa on viimeksi editoitu 23.01.2006.

Olet varmaankin varmistanut, että käsikirjan tekniset tiedot ym. ovat edelleen ok? Ettei sitä sen takia ole otettu netistä pois?

Lähdeviite:
Julkaisun nimi. 2006. PDF-julkaisu. Korj. 9. p. Viitattu pvm. Julkaisu saatavissa YritysX:n tietojärjestelmässä.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Julkaisun nimi 2006, luvun numero, sivut).

Sitten tässä tulee mietittäväksi myös asian tekijänoikeuspuoli.

Käsikirjan etusivun lopussa on copyright-lause. Saatko selville, onko duunikaverillasi ollut oikeus ladata kyseinen käsikirja yrityksen palvelimelle? Jos on, asia on ok. Jollei, tilanne saattaa olla hankala. Lähdeviitteestähän näkyy, minkä yrityksen tietojärjestelmään se on ladattu.

Netissä on sivuja/työkaluja, joiden avulla voi yrittää etsiä vanhoja, jo netistä poistettuja sivuja. Jos jollain tällaisella työkalulla löytäisi käsikirjan, voisi laittaa linkin osoitteeksi työkalun osoitteen sekä jonkin tarkentavan tiedon, jolla lukijakin löytää dokumentin (esim. hakusana tai -lause).

Vaihdoin ajatuksia lyhyesti myös JAMKin lakiasioiden asiantuntijan kanssa. Suosittelemme tätä:
Kannattaa varmaan kysyä siitä firmasta, jonka (mahdollisesti) sisäistä aineistoa se lähdeaineisto on, että miten sen voi esittää opparissa. Ettei firmalle “mene herne nenään”, jos esim. katsovat sen salassa pidettäväksi aineistoksi, jota ei saa mainita missään.

Entä jos kuitenkin haluan ilmoittaa lehden vuosikerran lähdeviitteessä?

Vastaus:

Kansallinen lähdeviite-standardimme (SFS 5989, 2012) kertoo, että lehden vuosikerran (volyymin) voi halutessaan ilmoittaa. Esimerkiksi näin (esimerkit standardista):

vsk. 6, no. 3, s. 25–45.

vol. 2, plate XXV

Sanat ”vuosikerta” tai ”volume” tai “numero” voi jättää pois. Standardin esimerkeissä käytetään niiden tuttuja lyhenteitä.

Jos sekä vuosikerta että lehden numero ilmoitetaan, standardi suosittelee, että luvut/numerot erotettaisiin toisistaan typografisesti siten, että vuosikertamerkintö lihavoidaan ja osan numero merkitään tarvittaessa kaarisulkeisiin:

Lehden nimi 6(3), 25–45.

Tässä on kyseessä lehden 6. vuosikerta, lehden numero 3. Artikkeli on sivuilla 25 – 35.

JAMKin raportointitapa

JAMKissa vuosikerta-tieto piti aiemmin ilmoittaa. Sen pakollisuudesta kuitenkin luovuttiin, koska huomattiin, että lehti löytyy julkaisuvuoden ja numeron mukaan usein ihan yhtä hyvin. Lisäksi opiskelijoilta meni turhaa aikaa sen etsimiseen. Kaikki lehdet eivät vuosikerta-tietoa edes ilmoita, tai jos ilmoittavat, se ei ole mitenkään silmiinpistävä tieto. Vai kuinka moni havainnoi Keskisuomalaista lukiessaan, monettako vuosikertaa tässä nyt tutkaillaan?

Mutta vuosikerran saa siis ilmoittaa.

JAMKissa lehden numeroa ei merkitä sulkuihin. Siihen ei ole nähty tarvetta, varsinkaan, kun sitä ei edellä vuosikerta-tieto. Pyrkimys on ollut yksinkertaiseen lähdemerkintään, jossa on mahdollisimman vähän erikoismerkkejä tms.

Jos ilmoitat vuosikerran, käytä vuosikerran/volyymin ja lehden numeron välissä pilkkua. Vuosikerta-tietoa ei tarvitse korostaa:

Lehden nimi 6, 3, 25–45.

Kansainväliset julkaisut

Jos kirjoitat kansainväliseen levitykseen menevää julkaisua, tarkista silloin alasi tieteellisten lehtien lähdeviitekäytännöt.

Usein käytetään juuri edellä mainittua tyyliä:

Lehden nimi 6(3), 25–45.

TAI

Lehden nimi vol. 6, no. 3, pp. 25–45.

Kansainväliset tietokannat

Jos artikkeli on löytynyt kansainvälisestä tietokannasta, tietokannasta löytyy kohtuu helposti myös lähdemerkintään tarvittavat ainekset.

Esimerkiksi löysin kirjaston Academic Search Elite (Ebsco) -tietokannasta artikkelin tältä vuodelta hakulauseella: nursing AND finland. Kun avasin artikkelin pdf-muodossa, sivun oikeaan laitaan ilmestyi työkalu-kuvakkeita (tools). Niistä yksi on cite-työkalu, joka tekee lähdeviitteen.

Valitsin lähdeviiteformaatiksi (cite format) APA:n.

Järjestelmä muodosti tällaisen viitteen:

References

Suhonen, R., Stolt, M., & Leino-Kilpi, H. (2013). Older people in long-term care settings as research informants: Ethical challenges. Nursing Ethics, 20(5), 551-567. doi:10.1177/0969733012463722

JAMKin oppareita varten tätä on hieman muokattava ja siivottava. Poistin sulut ja doi-tiedon ja muutin kursiivin (italics) tavalliseksi, poistin pilkun lehden nimen jälkeen, mutta jätin volyymi-tiedon:

Suhonen, R., Stolt, M., & Leino-Kilpi, H. 2013. Older people in long-term care settings as research informants: Ethical challenges. Nursing Ethics 20, 5, 551-567. Viitattu 8.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).

Jos poistaa volyymi-tiedon, pitää muistaa poistaa myös sen vieressä olevat pilkut.

Suhonen, R., Stolt, M., & Leino-Kilpi, H. 2013. Older people in long-term care settings as research informants: Ethical challenges. Nursing Ethics 5, 551-567. Viitattu 8.11.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Academic Search Elite (Ebsco).

Kansainvälisissä lehdissä ja lähdeviitteissä näkee usein, että lehden nimen jälkeen tulee pilkku. Itse kannatan sitä, että myös JAMKissa lähdemerkintä tehtäsiin niin, että lehden nimen jälkeen tulee pilkku. Silloin ei esimerkiksi Tiede 2000 -lehden nimessä oleva numero aiheuttaisi hämminkiä.

Lähdeviite-standardin (SFS 5989, 2012) esimerkissä on myös pilkku lehden nimen jälkeen:

STIEG, M.F. The information needs of historians. College and Research Libraries, 1981, 42(6), 549-560.

Tosin tuossa on lehden nimen jälkeen kummasti vuosiluku. Lisäksi lähdeviite-standadin esimerkit tuppaavat olevan tosi tosi vanhoja Eivät kelpaisi JAMKin oppareiden lähteiksi…

Tutkin artikkelia, joka on ilmestynyt Journal of Hospitality & Tourism Researchissä. Laitanko sen lähteisiin näin? On vähän kahdenlaisia ohjeita kirjaanko julkaisijan lopuksi…

Lähde:
Barrows, C. & Vieira, E.T. 2012. Recommendations For the Development of a New Operational Classification System For the Foodservice Industry. Journal of Hospitality & Tourism Research. 2013. Vol. 37, No. 3, 349-376. International Council on Hotel, Restaurant and Institutional Education. Sage.

Artikkeli on kokoomateoksesta.
-    mietin tuota vuosilukuakin kun artikkelissa on eri kuin “teoksessa”. Eli kait sitten laitan molemmat vuodet.
-    vielä siitä artikkellista kun julkaisia on SAGE , mutta on behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education.  Laitettaisiinko lähteen loppuun pelkkä SAGE.

Vastaus:

Menin Hospitality & Tourism Complete -tietokantaan, se on yksi Ebscon tietokannoista:

Etsin artikkelin sen nimen alun perusteella. Se näyttäisi olevan mieluumminkin artikkeli tieteellisessä lehdessä kuin artikkeli kokoomateoksessa.

Kun löysin artikkelin, katsoin Cite-kuvakkeesta, miten lähdeviite tehdään APAn tyyliin. Tällaisen viitteen tietokanta antoi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. (2013). Recommendations for the Development of a New operational classification System For The Foodservice Industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37(3), 349-376. doi:10.1177/1096348012436375

Stilisoin sen JAMKin ohjeen mukaiseksi:

Barrows, C., & Vieira, E. T. 2013. Recommendations for the development of a new operational classification system for the foodservice industry. Journal Of Hospitality & Tourism Research, 37, 3, 349-376. Viitattu 14.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Hospitality & Tourism Complete.

Itse en löytänyt eri vuosilukua artikkelille ja lehdelle. Lehti on ilmestynyt August 2013.

Volyymin eli lehden vuosikerran saa ilmoittaa halutessaan, varsinkin kun se tulee näin automaattisesti. Se ei ole kuitenkaan pakollista, koska lehden löytää numeron ja vuosiluvun perusteella. Volyymi on tässä tapauksessa 37.

JAMKissa ei merkitä Vol., No. tai muita vastaavia ei-pakollisia lyhenteitä. Eikä myöskään tunnisteita, esimerkiksi doi-tunnistetta. Artikkelin löytää helposti niitä ilmankin.

Kirjoista on aina kerrottava kustannuspaikka ja kustantaja, jos ne helposti voi havaita. Lehtiartikkeleista niitä ei perinteisen käytännön mukaan tarvitse laittaa. SAGEa ei ole siis pakko merkitä, eikä myöskään tuota “behalf of International Council on Hotel, Restaurant, and Instituional Education”.

Maailma on välillä epäjohdonmukainen. Yhteiskunta pyörii sillä tavalla.

Miten merkitään voluumi, numero ja sivunumerot?

Eli alla tekemäni lähdemerkintä, jossa artikkelin vol. on 33, issue 2 ja sivunumerot 160-176.

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity?. Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Accessed on 13.3.2014. http://dx.doi.org/10.1108/EDI-10-2011-0076.

Tuleeko merkintä näin vai tulisiko minun muuttaa jotain?

Vastaus:

Hyvä ja ymmärrettävä lähdeviite.

Volyymin eli lehden vuosikerran numeron saa ilmoittaa, mutta ei tarvitse. Numero ja sivunumerot merkitään juuri noin, kuin olet merkinnytkin.

Jos teet suomenkielistä opparia, käytä Viitattu-ilmaisua.

Tuolla suoralla nettiosoitteella lukija pääsee lukemaan artikkelia vain, jos hänellä on lisenssisopimus tietokannan kustantajan kanssa. Tai jos hän on sellaisen korkeakoulun verkossa, jolla on kyseinen lisenssisopimus. Yleensä artikkeleihin pääsee Nelli-portaalin kautta. Mutta esimerkiksi Emerald-tietokannan artikkelit saattavat pompata hakutuloksiin, jos googlaat ollessasi JAMKin verkossa.

Lukijaystävällistä olisi varmaankin ilmoittaa polku, millä tavalla jamkilaiset tai jamkin verkossa olevat saavat artikkelin käsiinsä. Jos esimerkiksi olet löytänyt artikkelin Nelli-portaalin Abi Inform -tietokannasta, lähdeviite tulee näin:

Aaltio, I., Koponen, S. & Salminen, H. M. 2014. Ageing employees and human resource management – evidence of gender-sensitivity? Equality, Diversity and Inclusion: An International Journal 33, 2, 160-176. Viitattu 13.3.2014. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, ABI Inform.

Jos olet käyttänyt ABIn sijasta Emerald-tietokantaa, laita se lähdeviitteeseen.

Opinnäytetyömme pohjautuu projektiin, jolle on haettu rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Käytämme niin ikään projektin hakemusta lähteenä työssämme, mutta poikkeuksellinen lähde herättää kysymyksen lähdemerkinnästä. Projektin nimi on “Liikunta seurasta työtä- ja tekemistä-esiselvitysprojekti”
 
Viittaanko: Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä-esiselvitysprojekti. 2013. ESP-projektihakemus.  

jotain lisäksi? mitä? Liitteenä hakemus johon viittamme

Vastaus:

Projektihakemukset eivät aina ole julkista tietoa, ehkäpä niitä ei sen vuoksi netissä näe. Näin varsinkin monissa yritystuki- tai Tekesin rahoittamissa projekteissa.

Lista ESR- ja EAKR-projekteista ohjelmakaudelta 2007 – 2013 on EU:n rakennerahastotietopalvelussa. Palvelusta voi hakea tekstihakuna kyseisen ohjelmakauden toimivia tai toimineita projekteja. Siis projekteja, joille on myönnetty rahoitus.

Se on myös syynä sille, että hakemusnumero ei käy hakusanaksi. Haku ilmeisesti ei kohdistu hakemusnumero-kenttään, vaan kun projektille on myönnetty rahoitus, hakemusnumero vaihtuu projektikoodiksi.

Liikunta-hakusana antaa tuloksen, mutta aika suuren. Siitä voi olla se hyöty, että näkee viimeaikaiset liikuntaan liittyvät EU:n rakennerahastojen projektit.

Kun haen liikuntaseurasta-hakusanalla, saan juuri tuon projektin tiedot. Kun soitin Ely-keskukseen, sieltä vakuutettiin, että käytännössä netissä on samat tiedot kuin hakemuksessakin. Voitte siis viitata netissä olevaan tiivistelmään:

Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä -esiselvitysprojekti. 2013. Tiivistelmä Keski-Suomen Liikunta ry:n toteuttamasta ESR-projektista ohjelmakaudella 2007 – 2013. Viitattu 16.9.2014. Https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S12585.

Jos teidän on kuitenkin pakko jostain syystä viitata hakemukseen eikä netissä olevaan tiivistelmään, tehkää lähdeviite vaikkapa näin:

Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä -esiselvitysprojekti. 2013. ESR-projektihakemus 13.11.2013 Keski-Suomen ELY-keskukselle. Hakija Keski-Suomen Liikunta ry.

Huom! Uusimmat ESR- ja EAKR-projektit näkyvät EURA2014-järjestelmän RR-tietopalvelusta. Tosin tällä hetkellä sivulla lukee  “Tämä toiminto ei ole vielä käytössä”. Mutta kunhan ohjelmakausi pääsee kunnolla käyntiin, sinne alkaa tupsahdella projektien tiivistelmiä.

Tein tilastokeskuksen tiedoista omaa koontia, mutta miten merkitsen sen tekstiin ja lähdeluetteloon.
Tein nyt näin:

… Näistä suurin ammattiryhmä on päiväkotiapulaiset, joiden tehtävänkuva on erilainen eri toimipaikoissa. (Kuntasektorin palkat 2012).

Lähteissä:
Kuntasektorin palkat 2012. N.d. Tilastokeskus. Kuntasektorin palkat PX-WEB tilastotietokannat. Viitattu 21.9.2014. Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Palkat ja työvoimakustannukset/Kuntasektorin palkat/Kuntasektorin palkat 2012. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Menikö oikein?

Nettisivu näyttää tältä, jos linkit ei toimi. [Kuvakaappaus.]

Vastaus:
Aika hyvä lähdeviite.

Faktatietokantojen muodostamien tietojen, kaavioiden ja käppyröiden kanssa tulee usein hyvä mieli. Mahtavaa, että tällaisia työvälineitä on avoimesti ihmisten käytettävissä.

Ihan toinen asia on sitten lähdemerkintöjen tekeminen niistä! Siihen voi löytyä monta erilaista tapaa.

Olit määritellyt hakukriteereiksi (muuttujiksi) nämä:
– ammatti: laitoshuoltaja
– sukupuoli: miehet ja naiset
– tiedot: lukumäärä yhteensä.

Tulokseksi tulee:
Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012 muuttujina Ammattinimike, Sukupuoli ja Tiedot
Lukumäärä yhteensä
Laitoshuoltaja
Miehet 182
Naiset 8 896

Onpas naisia huimasti enemmän kuin miehiä!

Mielestäni olisi selvintä, että tuo laitoshuoltaja näkyisi lähdemerkinnässä jotenkin, koska se oli ensimmäinen ja tärkein hakukriteerisi ja se muuttuja, josta tietokanta tulosta rakentaa. Tulokseksi sait laitoshuoltajien lukumäärää koskevan tilaston. Tilaston voi myös tallettaa itselleen excel- tai muuksi vastaavaksi taulukoksi.

Lähdeviite voisi olla tällainen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

N.d.:n vaihdoin julkaisuvuodeksi 2013, koska muodostetun tilaston tiedoissa lukee “Viimeksi päivitetty:2013-05-08 09:00″.

Tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013).

Miksi laitoin pisteen ennen julkaisuvuotta? Selvyyden vuoksi. Muuten tekstiviite tulee monitulkintaiseksi. Lukijan pitää ymmärtää, missä julkaisun nimi loppuu ja missä julkaisuvuosi-tieto alkaa.

Toinen vaihtoehto lähdeviitteeksi

Lähdeviite voi olla tällainen, jos tuon laitoshuoltaja-aspektin haluaa myös tekstiviitteeseen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013).

Tässäkin on tuo piste tuohon ilmeisesti ängettävä, ettei tule väärinkäsitystä siitä, että julkaisun nimessä olisi “laitoshuoltaja 2013″.

Pystyisitköhän auttamaan? Mulla on nimittäin muutama aineisto, johon haluaisin tutustua, mut kokotekstit on SageJournalsin kautta maksullisia. Pystynkö jotenkin lukemaan niitä JAMK:in kautta ilmaiseksi? Oon yrittänyt Nellissä etsiä artikkelitietokantoja, josta löytäisin ne.
 
Aineistot:
 
Dooris, M. and Doherty, S. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion.
 
Dooris, M. and Doherty, S. (2009) National Research and Development Project on Healthy Universities: Final Report. Preston: Healthy Settings Development Unit, UCLan.
 
Doherty, S. and Dooris, M. (2006) The healthy settings approach: the growing interest within colleges and universities. Education and Health 24(3): 42-43.

Vastaus:

Pätkin vastaukseni kolmeen osaan.

Tuo viimeisin taitaa olla helpoin. Aloitan siis siitä.

Teen haun uudessa ja uudistuneessa Janetissa tuolla lehden nimellä Education and Health. Uudessa Janetissahan on kirjaston kirjat ja lehdet, sekä painetut että elektroniset aineistot (e-aineistot).

Tulokseksi saan:

Education and health
SFX
Aineistotyyppi: E-kausijulkaisu
Julkaistu: [Exeter, Devon] Schools Health Education Unit
Kieli: englanti
Aiheet:
Arts and Humanities → Education & Careers
Health Sciences → Medical Education, Training & Research
ISSN: 0265-1602
Muu ilmiasu: 2049-3665
DOAJ Directory of Open Access Journals
Lisää vaihtoehtoja

Kun klikkaan DOAJ-linkistä, pääsen sivulle, joka on otsikoitu nimellä Education and Health journal. Sivun alareunassa näyttää olevan linkki lehden arkistoon “ARCHIVE… details here”. Napautan sitä ja eteeni avautuu arkisto-haku. Läimäsen hakulootaan artikkelin nimen alkua The healthy settings approach. Tulokseksi saan haluamasi artikkelin:
Doherty,S Dooris,M 2006. The healthy settings approach: the growing interest within colleges and universities. Education and Health 24(3),42-43. PDF

Klikkaan PDF:ää ja voila! Artikkeli on siinä.

Lähdemerkintä

Lähdemerkintä kannattaa hioa JAMKin tyyliseksi:

Doherty, S. & Dooris, M. 2006. The healthy settings approach: the growing interest within colleges and universities. Education and Health 24, 3, 42-43. Viitattu päivämäärä. Http://sheu.org.uk/x/eh243sd.pdf.

Tai:

Doherty, S. & Dooris, M. 2006. The healthy settings approach: the growing interest within colleges and universities. Education and Health 24, 3, 42-43. Viitattu päivämäärä. Https://janet.finna.fi/, DOAJ Directory of Open Access Journals, Health and Education, archive.

Jatkoa edellisiin kysymyksiin+vastauksiin: Mulla on muutama aineisto, johon haluaisin tutustua, mut kokotekstit on SageJournalsin kautta maksullisia. Pystynkö jotenkin lukemaan JAMK:in kautta ilmaiseksi tämän:

Dooris, M. and Doherty, S. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion.

Vastaus:

Uudessa Janetista en löydä lehteä nimeltä Global Health Promotion: “Haulla – global health promotion – ei löytynyt tuloksia”.

Pubmed-tietokannasta hakemalla selviää tosiaan, että artikkeliin pääsee SageJournalsin kautta. JAMKin kirjastolla ei ole lisenssiä kyseiseen verkkolehtipalveluun (tietokantaan). Kuten päättelitkin, et siis pääse siihen käsiksi JAMKin verkon kautta.

Koklasin varmuuden vuoksi Google Scholarissa hakulausetta: Dooris AND Doherty AND “healthy universities” AND “current activity”. No, minäkään en löytänyt artikkelia sitäkään kautta. Olin JAMKin verkossa -> monet linkit, jotka JAMKin verkon ulkopuolella eivät toimi, toimivat JAMKin verkossa.

Mutta hyviä uutisia! Jyväskylän yliopiston kirjastossa näyttäisi SageJournals olevan. Siellä siis kannattaa käydä paikan päällä, jos et pääse yliopiston verkkoon tai jos sinulla ei ole JY:n käyttäjätunnusta. Yliopiston tietokantoihin pääsee paitsi yliopiston kirjastossa, myös jos asuu JYY:n vuokrakämpässä tai KOASin asunnoissa. Voit tehdä haun uudesta JYKDOKista myös kyseisen lehden nimellä, niin tietokanta kertoo, että se tosiaan on siellä käytettävissä.

Lähdeviite:

Dooris, M. and Doherty, S. 2010. Healthy Universities: current activity and future directions – findings and reflections from a national-level qualitative research study. Global Health Promotion 17, 3, 6-16. Viitattu päivämäärä. Nettiosoite tai -polku.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, huhuu!

Lokakuussa on koekäytössä laajempi Cinahl-tietokanta. Kantsii koklata!

Lisätietoja kirjaston nettisivuilta.

Kaikille tiedoksi: Cinahl on hoitotyön ja hoitotieteen kattava kansainvälinen tietokanta.

Opiskelija 1: Voinko viitata tietokannasta löytämääni tiivistelmään?

Opiskelija 2: Ovatko vain kokotekstiartikkelit luotettavia?

Vastaus:

Voit viitata tiivistelmään. Niiden luotettavuuden arviointiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kokonaisten artikkelienkin.

Käytä tieteellisiä, ammatillisia ja virallistiedon lähteitä

Tieteelliset lähteet ovat usein alan tiedemiesten ja -naisten tarkistamia (peer reviewed). Tieteellisiä ovat myös artikkelit, joiden yhteydessä on esimerkiksi ilmaisu “scholarly journals”. Yleensä journal-sana viittaa korkeatasoiseen lähteeseen.

Kaikissa ammatillisissa lähteissä ei ole samanlaista tiukkaa tarkistusmenettelyä, mutta yleensä toimittajat tai toimituskunta on niissäkin alaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Myös ajantasaiset virallislähteet ovat hyviä opparin lähteitä.

Koko artikkeli vai tiivistelmä?

Se, onko tietokannasta löytyvän viitteen yhteydessä tiivistelmä vai koko artikkeli, ei osoita sitä, onko lähde luotettava ja käyttökelpoinen juuri sinun omaan aiheeseesi.

Uusimmista artikkeleista tulee tietokantaan tavallisesti ensin vain tiivistelmä ja perustiedot. Varsinainen artikkeli ilmestyy sinne viiveellä, joka joskus on 1-3 kuukautta, joskus jopa yksi vuosi. (Mikä on käsittämätön aika, kun tietokannoista kuitenkin maksetaan mansikoita!)

Sen vuoksi opiskelija voi mielestäni viitata tiivistelmään, jos hän haluaa kertoa vaikkapa viimeisimpien tutkimusten tuloksista. Sekin on tapa osoittaa, että seuraa alansa kehitystä ja kansainvälistä keskustelua.

Lähdeviite tiivistelmään sekä ihanat uutuusvahdit

Jos asentaa tietokantaan uutuusvahdin (hälytys, an alert), pystyy hyvin seuraamaan, mitä tutkimuksia ja muita lähteitä omasta aihepiiristä ilmestyy. Uutuudet ovat lähes poikkeuksetta tiivistelmiä, jollei kyse ole vapaasti netissä julkaistavasta lehdestä.

Lähdeviitteeseen on kuitenkin hyvä lisätä sana tiivistelmä. Esimerkiksi näin:

Chowdhury, I. R., Patro, S., Venugopal, P. & Israel, D. A study on consumer adoption of technology-facilitated services. Artikkelin tiivistelmä. Journal of Services Marketing, 28, 6, 471-483. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. Viitattu 1.12.2014. Https://janet.finna.fi/, Business Source Elite (Ebsco) -tietokanta.

Todellisuudessa en tehnyt yksittäistä hakua Ebscon Business-tietokantaan. Olin tehnyt uutuusvahdin jo jokunen aika sitten kolmeen eri Ebscon tietokantaan, eli myös Academic Search Elite ja Hospitality & Tourism Complete -tietokantoihin. Uutuusvahtini hälyttää aina, kun kyseisiin tietokantoihin tulee julkaisu, joka vastaa tähän hakulauseeseen: “service design”.

Lähdeviitteeseen valitsin tietokannoista yhden, johon jamkilaisilla on pääsy.

DOI-tunnus ei ole tällä hetkellä pakollinen lähdemerkintä-tieto JAMKissa. Koska se oli valmiina uutuusvahdin antamassa tiedossa, annan sen siinä olla. Se on usein hyödyllinen, sillä muissa korkeakouluissa lähteen voi etsiä sen avulla nopeasti. Vaikka googlettamalla, kunhan googlettaa korkeakoulun verkossa ollessaan.

Uutuusvahdin lähettämä sähköpostiviesti näyttää lyhennettynä tältä (muutin sähköpostiosoitteeni muotoon etunimi.sukunimi):

EBSCOhost Alert Notification

To: etunimi.sukunimi @jamk.fi
Subject: Palvelumuotoilu-hälytys

– –

4.    A study on consumer adoption of technology-facilitated services. By: Chowdhury, Indranil Roy; Patro, Sanjay; Venugopal, Pingali; Israel, D. Journal of Services Marketing. 2014, Vol. 28 Issue 6, p471-483. 13p. DOI: 10.1108/JSM-04-2013-0095. http://search.ebscohost.com.ezproxy.jamk.fi:2048/login.aspx?direct=true&db=bsh&AN=99047341&site=ehost-live

– –

JAMK University of Applied Sciences Library

E-mail Disclaimer: This e-mail was generated by EBSCOhost Research Databases for Suvi Perttula. Neither EBSCO nor the institution from which Suvi Perttula created this e-mail are responsible for the content of this e-mail.

To retrieve or edit this alert, sign in to My EBSCOhost Research Databases with any requested changes.

Please do not reply to this message. For questions regarding your alert please visit http://support.ebscohost.com/contact/askus.php.

Olisiko sinulla antaa vinkkejä kirjallisuuskatsauksen tekemiseen?

Vastaus:

Ainahan jotain voi vetäistä hihasta 🙂

Ainakin voin vinkata julkaisuja, nettisivuja ja tietokantoja.

Aihe on siinäkin mielessä tärkeä, että kaikki opiskelijat tekevät opparissaan katsauksen valitsemansa aiheen/ilmiön kirjallisuuteen ja muihin lähteisiin. He kertovat, mitä tutkimuksissa on havaittu kyseisestä ilmiöstä ja myös, mitä muissa keskeisissä lähteissä siitä kerrotaan. Ja tiedonhankinnan on aina oltava järjestelmällistä ja johdonmukaista, joka ikisessä aiheessa!

Olen kirjoittanut aiemminkin kirjallisuuskatsauksista, taisi olla ensimmäinen postaukseni tässä blogissa, ja myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen lähteistä.

Lähteitä JAMKista

Ensiksi tulee mieleeni tiedonhaku JAMKin kirjaston Janet-tietokannasta, hakusanalla kirjallisuuskatsau*. Tuloslistan vierestä rajaus (rastita) kirjoihin ja lajittelu uusimmat ensin, jos haluaa opparit yms. tuloslistalta pois. Tarkemman tuloksen voit saada klikkamalla jonkun hyvältä vaikuttavan julkaisun tiedoista Aiheet: kirjallisuuskatsaukset.

Kirjallisuuskatsauksista on tietoa myös tuoreessa JAMKin sosiaali- ja terveysalan Opinnäytetyön ohjaajan käsikirjassa (Tuomi & Latvala n.d.), ks. ainakin tekstit aiheista kirjallisuuskatsaukset ja integratiivinen katsaus.

Systemaattiset (kirjallisuus)katsaukset

Jotkut katsaukset tehdään tietyllä metodilla, esim. systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Voit käydä tutkailemassa Käypä hoito -suositusten tapaa tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus.

Yksi hyvä paikka netissä on THL:n kirjallisuushaku-sivut. THL:stä löytyy myös julkaisuja asiasanalla systemaattinen katsaus tai systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Myös järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tai tutkimuskatsaus nimityksiä käytetään, näköjään.

THL:n informaatikko Jaana Isojärvi, entinen kollegani täällä JAMKissa, nykyinen järjestelmällisten kirjallisuushakujen metodologian asiantuntija THL:ssä, on kirjoittanut mm. tällaisen artikkelin:

Isojärvi, Jaana & Ormstad, Sari Susanna. 2010. Information retrieval for health technology assessment: standardization of search methods. International Journal of Technology Assessment in Health Care 26, 4, 359–361.

Kyseisen lehden pitäisi olla jamkilaisille maksuttomasti kokotekstinä ABI/Inform-tietokannassa.Tietokanta takkuilee parhaillaan, joten en voi tarkistaa. Maksullinen versio löytyy netistä.

Jaana on ollut mukana tekemässä kirjallisuushakuja, esimerkiksi aiheista Rannepinteen diagnostiikka vieritestillä (2015) tai Synteettisen trijodityroniinin teho ja turvallisuus masennuksen ja ylipainoisuuden hoidossa eurtyreoottisilla potilailla. Jos olet JAMKin verkossa, saat auki myös Lääkärilehdessä julkaistun artikkelin, joka käsittelee robottiavusteista kirurgiaa nielusyövän hoidossa. Ainakin tuossa ranne-julkaisussa selitetään kuvien kera hakustrategiat, hakujen eteneminen ja lähteiden hyväksymis- ja hylkäyskriteerit. Jaana on myös pitänyt esitelmän PICO-asetelmasta.

Lisää katsauksia tietokannoista

Voit etsiä tietokannoista lisää kirjallisuutta tai esimerkkejä siitä, miten ”tavallisen” tai systemaattisen kirjallisuuskatsauksen voi tehdä. Tutki siis oman alasi tiedonhaun opasta kirjaston sivuilla.

Vieraskielisissä tietokannoissa hakusanana voi olla esim. kirjallisuuskatsaukset (aihe, asiasana) tai ”literature review”, ”systematic reviews” tai ”Systematic reviews (Medical research)”. Tietokantojen yhteydessä on oppaita, ks. esim. Cochrane-tietokannan oppaat aiheesta systematic reviews.

Myös netistä löytää matskua, esim. Google Scholarilla. Itse lueskelin jonain vuonna Ari Salmisen (2011) Vaasan yliopistossa tekemää julkaisua.

Kirjasto opettaa

Kirjaston avoimissa koulutuksissa kerrotaan myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemisestä. Kouluttajana toimii informaatikko Arja Kunnela. Seuraava mahis on ke 16.3.16. Lisää tietoa ja linkkivinkkejä sitten sieltä! (Joskus hän neuvoi esim. Prisma-sivut, Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses).

Jos jollakulla teistä on vinkata hyviä nettisivuja, kerrothan niistä!

Lisäys 7.3.2016, vinkki Arjalta:

Hyvä kuvaus systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmästä löytyy Hoitotiede-lehdessä:
Kääriäinen, M. & Lahtinen, M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18, 1, 37-45.

Lisäksi turkulaisilta on ilmestynyt uusi opas (hurraa!):

Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. 2016. Toim. M. Stolt, A. Axelin ja R. Suhonen. 2. korj. p. Turku: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A:73.